Tämä oli yksi päällimmäistä ajatuksistani perjantaina kun otettiin muutama toko juttu- Paikka oli uus-vanha, eli olimme siellä joskus reenanneet, mutta nyt oli ollut taas taukoa. Paikka makuu ei meinannut millään sujua edes lyhyitä aikoja. Yhden onnistuneen suorituksen jälkeen päästin Mikin haisteleen kentän laidalle ja yksi syy paikka makuun epäonnistumisiin löytyi, nimittäin ripulikakat, joita tuli useammat. Ei siis ihme etti paikka makuu onnistu, kun kokoajan oli hätä. Ennen reeniä tuli normikakat, mutta visiin maha meni hetkellisesti = luppuillaksi ripulille edellispäivänä syödystä luusta.
Paikkamakuun lisäksi otin muutaman perusasennon, pari kertaa hyppyä, seuraamista ja seisomista. Perjantain reenit oli kokonaisuudessaan aika lyhyet, mutta ei se määrä vaan se laatu. Mukavasti Miki ottaa seuraamisessa kontaktia, aina välillä, mielestäni edistystä on tapahtunut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti