sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Neiti on SUPER

PErjantaina oli taas agilityä. Meitä ei ollut taaskaan kuin kaks koirakkoa. Itsenäisesti tein A:ta madallettuna ja keppejä. Ohjattuna tehtiin yhtä pitkää rataa, ensin osissa ja sitten kokonaisuudessa, lopuksi tehtiin vielä erikseen putkeen irtoamisia erikulmista. Neiti sai paljon kehuja sekä multa että ohjaajalta, heti kun itse sain ohjaus kulkan putkelle irtoamiseen oikeaksi niin neiti teki sitä niin kuin ois aina harrastanut agilityä.

Radalla oli ensin aika suoralla linjalla kaksi hyppyä, kakkos hypyssä oli ensin Nukan mielestä jotain kummallista, mutta kun olin palkannut sen parikertaa suoraa hypyltä mörkö hävis. Sitten oli kartaen vasemmalle hyppy, josta lähestymien mustaan kiemuraan putkeen kauemmasta päästä. Nuka ei yrittänyt kertaakaan mennä hyppyä vastapäisestä päästä sisään vaan todella hyvin seuras mun ohjausta, putkelta suoralla linjalla mneesin toiseen päähän asti hypy, suoraputki, josta kaartaen oikealla (ympyränuralla) kaksi hyppyä ja jällleen suoraan putkeen meno vinosta kulmasta, ossa persjättö ja siitä vielä hyppy vasemmalle kaartaen. Kokonaisuutena jäi tosi upea fiilis. Estekorkeus on nostettu maasta kannakkeiden 2reikään, oiko joku minien alin korkeus.


torstai 18. helmikuuta 2010

agilityä

Päivitetäämpä tenne nyt jotain, ennen seuraavaa kertaa. Mies oli Nukan kanssa agilitytreeneissä yhtenä perjantaina, koska jouduin olemaan töissä. Ohjaajalta saadun palautteen mukaan heillä oli mennyt hyvin.

Viime perjantaina pääsin taas ite Nukan kanssa reenaileen. Meidän namilelu palkinto on ollut aivan loistava juttu. Neiti keskittyy tekemiseen ja irtoo esteille, eikä kokoajan kyttää namikippoa/yritä karata sinne. Meitä ei ollut viime kerrallakaan kuin kaksi koirakkoa, joten kerettiin tekemään kahta erilaista rataa, sekä itsenäisesti keppiä, keinua, pituutta, rengastakin olis ollut mahdollista tehdä, mut sitä me ei Nukan kanssa tehty.

Radat oli molemmat aika pitkiä ja niissä oli paljon käännöksiä, mikä toi haastetta lähinnä mulle. Radoilla tehtiin persjättö, valseeja yms. Ensimmäistä rataa mentiin kahdessa osassa. Nuka toimi todella hyvin ja irtosi mustaan putkeenkin vauhdikkaasta, tämän jälkeen tein Nukalla vielä koko radan putkeen. Mainittakoon vielä että nykyään pystyn jättämään Nukan jo kahden esteen taakse odottamaan lähtölupaa. Eka rataharjoitus meni kaikineen tosi hyvin.

Tämän jälkeen käytin Nukaa varuilta ulkona, mikä oli hyvä, sillä muuten olis tullut sotkua. Ulkoilun aikana Nukan keskittyminen jotenkin herpaantui ja toisen radan harjoitteet eivät sujuneet niin hyvin. Nuka meni monesti mustan putken ohi ja selvästi sitä otti päähän kun jouduin/pyysin sitä korjaamaan virheensä.

Keinulla keinutus sujui vanhaan hyvää malliin ilman mitään hämmennystä. Se mistä olen erittäin tyytyväinen on ettei Nuka enää hämäänny keinun kolahteluista vaan reipaasti läppäsee keinua jo ylhäältäkin alas, ehkäpä me päästään pian kokeilemaan koko keinua.

Ensikuuksi olen vuokrannut hallin avaimen, joten luvassa on toivottavaasti ahkeraa reenaamista molempien koirien kanssa.

maanantai 1. helmikuuta 2010

Vuokatissa

Tehtiin Vuokatissa sekä Mikin että Nukan kanssa viesti treeniä. Molemmilla tehtiin 5 matkaa ja yksi oli niin että Jouni siirtyi. Miki juoksi pari ensimmäistä hienosti, mutta yhdellä kerralla kun piti tulla mun luokse lähti metsään ensin jäljestämään jotain eläinten jälkiä.

Nuka juoksee hienosti viestiä. Neiti on sisäistänyt hyvin mistä saa ruokaa. Kerran meinas palata takaisin mun luokse, mutta kun olin neutraali niin säntäs miehen luokse. Nukan vauhti on hurja et neiti todella juoksee minkä jaloistaan pääsee =)

Rullatreeniä

Eilen tehtiin miehen ja Mikin kanssa rullatreeniä hämärällä pellolla. Ei voi muuta sano kun Miki on taito poika. Ei olla vielä tehty kiintorulla treeniä ainoastaan irtorullilla. Mutta irtorulla ajatuksen Miki on sisäistänyt hyvin. Ottaa mielellään rullan suuhunsa ja kuljettaa sen mulle.

Tehtiin 4 reeniä. Ekalla kerralla Miki tiputti rullan matkalla, mutta palasi heti sen hakemaan, muut toi hienosti suoraan sinne missä olin, vaikka välillä lunta oli tosi paljon, yritettiin parhamme mukaan hyödyntää polkuja.

Nukan agility

Nukan agility on taas alkanut. Ollaan jo kaks kertaa tän vuoden puolella käyty. Treeniaika on niinkin ihana kun 21-22 eli ollaan joskus 23 perjantai-iltana kotona. Tällä viikolla mies menee Nukan kanssa kun mä oon yövuoroissa.

Ensimmäinen kerta oli jotain uskomattoman hirveää räpellystä multa. Ottaa päähän kun neiti olis niin hyvä, mutta ohjaaja ei. Neiti "ahne kakka", ei oo mun antama lempinimi, joutui luopumaan namikiposta. Neiti olisi karkaamassa aina namikipolle tai ainakin oikasemassa. Kokeiltiin sellasta namilelu systeemiä, joka toimi loistavasti. Onneksi neiti on taitava ja innokas leikkiin, tämä vissiin aika epätyypillistä pinserille, niin palkkaaminen myös lelulla onnistuu ja mikä parasta nyt on yhdistettynä lelu ja nami. Tehtiin aika pitkää rataa, joka sisälsi hyppyjä ja putkia, enää en edes muista miten ratakokonaisuudessa meni. Radalla oli yksi musta suoraputki, joka ei enää neitiä hirvittänyt, mun ois pitänyt keritä juokseen suoraputki ennen neitiä, koska ohjauspuolen oli tarkoitus vaihtua mutta kerran onnistui lukuisista yrityksistä huolimatta, mutta oli oman ohjauksen huonoutta. On se vaan uskomatonta kuinka paljon pienetkin asiat vaikuttaa. Radan lisäksi tehtiin keppejä, rengasta ja keinua osissa. Keinun kolahdus vielä hieman jännittää neitiä, mutta muut sujuu mukavasti. Reenien jälkeen oli tosi epätoivoinen olo, koska ite on niin huono ja neiti on niin taitava.

Viime perjantaina tehtiin 8 esteen rataa, joka oli loisto suoritus meiltä molemmilta. Neiti jäi istumaan paikalleen ja mä pääsin käveleen 1 ja 2 esteen väliin. Onnistuin itse valsseilla ja molempiin putkiin neiti irtosi hienosti. Tehtiin reeneissä myös toista rataa, joka meni myöskin hyvin. Tosi hyviä vinkkejä sain ohjaajalt, ainoa et on tosi vaikea nähdä esteet, koira ja huomioida kaikki omat vartalon liikkeet, koitin jopa muistaa vetää napaa sisään oikeassa kohdassa ja aina kun itse onnistui sen näki koirasta. Ratojen lisäksi tehtiin itsenäisesti rengasta, neiti otti jo hyvin vinoja lähestymisiä, otettiin myös keppejä, tässäkin tehtiin jo vinoja lähestymisiä, sitten tehtiin itsenäisesti ja ohjatusti puomi, mille neiti menee hyvin. Reenien jälkeen tosi hyvä fiilis, harmittaa kun en pääse ens viikolla.

Molemmilla reenikerroilla on ohjaajat reenin lopuksi hipelöineet Nukaa ja katsoneet hampaita.