tiistai 18. maaliskuuta 2008

Agiliitoa 15.3

Mikin viime viikon tahmeudesta ei ollut tietoakaan. Positiivista on että Miki hakee kontaktia, kun odotamme vuoroamme. Välillä jaksan olla ahkera ja tokoilla samalla, kun muut treenaa. En tiedä luetaanko se positiiviseksi, että kun Miki meinasi lauantaina lähteä katsomaan muita, kun olin jälleen kerran hidas siirtymään esteiden takaa uudelleen alkuun suorituspaikalle, sain koiran joka kerta kääntymään takaisin mun luo.

Jälleen kerran treenattiin hyppyjä. Me ei Mikin kanssa tehty enää yksittäistä hyppyä vaan otetaan kaksi kerralla. Miki on myös agility ryhmässä, kuten hakuryhmässäkin, kaikkien hauskuuden kohde. Ohjaaja nauraa joka kerta kun Miki kuvittelee että esteet on tosi ISOJA ja tosi PITKIÄ.

Puomin alastulon kontaktia treenattiin myös, se sujuu mallikkaasti. Miki on oppinut viihtymään alastulolla eikä siitä ole kiire pois. Itsenäisesti harjoiteltiin keppejä, mutta ne ei vielä suju kovin hyvin. Jos vähennän käsi apuja niin Miki ei mee oikeisiin väleihin. Joten tarvitsisin itselleni malttia. Tarkoituksena olis kyllä ostaa harjanvarsia ja rakentaa omaan pihaan 6 kepin ryhmä. Toko esteen rakentaminenkin on edelleen vaiheessa, ollut viime syksystä. Hienot piirrustukset oon miehille tehnyt mut ne on pitänyt talon rakentamista tärkeenpänä kun meijän estettä, ei voi ymmärtää...

Ensimmäistä kertaa otettiin muuria. Otin Mikin kanssa heti hypyt niin että ensin este ja perään muuri. Miki hyppäsi muurin todella korkeelta ja vauhdikkaasti. Ohjaaja nauroi et koira vissiin luuli et sen pitää hypätä muuri sivutolppien korkeudelta. Otettiin muuria uudelleen ja jostain syystä se olikin hankala, vaihdoinko itse ohajuspuolta vai mikä tuli. Tosin olen tasaisesti yrittänyt ohjata kaikkia esteitä molemmin puolin.

Lopussa otettiin keinua, joka oli Mikille aivan uusi. Keinu oli myös aikalainen jännityksen paikka, vaikka sitä hidastettiin alas meno vaiheessa. Keinulle menokin otettiin pöydän päältä eikä maasta. Toivottavasti ens kerralla jatketaan keinulla harjoituksia ettei siitä tulisi kauhun paikka. Kun lopetin treenit keinulla oletin, tätä ei pitäisi tehdä, että Miki seuraa mua hihnan ja takin luokse, mutta toisin kävi. Miki karautti maneesin ovesta vapauteen ja juoksi pitkin tietä vuhvutellen, sinänsä hyvä loppu verkka, mutta olisi senkin voinut hoitaa hallitummin.

Ei kommentteja: